Kuuralehdon väen ollessa ulkona ovat remonttimiehet saaneet valmiiksi SinisenHetken katto- ja oviornamenttien asennukset.

Remontoijienkin mielestä on kummallista, ettei taloon ole kunnon lamppua saatu samalla kertaa kattoon kiinnitettäväksi, mutta minkäs tekee, kun väki ainoastaan ihmettelee keskinäisiä sukulaissuhteitaan.

Sillä remontoijat kuulevat ulkoa kaikki keskustelut, ja siksipä he saavatkin kuulla jotain, mikä kyläläisiä tulee varmaankin kiinnostamaan. Calle-nimismies kertoo olevansa Erikin isä! Tämäpä nyt merkillistä on!

- Siis jos Calle on Erikin isä ja on naimisissa Erikin vaimon äidin kanssa, niin mitäs sukua he kaikki mahtavat olla toisilleen, ihmettelee toinen remontoijista saatuaan ovi-ornamentin lopultakin paikoilleen.

- No, tyhmäkös olet, toinen puuskahtaa. Etkös muista, että Herbert oli Fian isä? Hänhän kuoli toissa jouluna. Mutta mitenkäs tämä nimismies oikein astui näihin kuvioihin? Hän puolestaan kummasteli.

- Ota näistä nyt selvää, jatkoi siihen toinen. Jospa niillä olisi myöhemmin lisää remontoimista, niin ehkä kuulemme lisää...

Ja niine hyvineen joutuivat remonttimiehet paikalta poistumaan, mutta Kuuralehdon laakson kyläläiset kuulivat jälleen kummia tarinoita Kuuralehdon Amandasta sekä tämän puolisosta Calle-nimismiehestä. Niin, ja koko perheestä...

Miten kyläläiset olisivat milloinkaan voineet ymmärtää, mitkä olivat ne siiven näköiset kapistukset, joita miehet kuvailivat. Entä se sukka, jossa kasvoi kukka! Ja mitäs sanotte kengistä, jotka olivat kuin torvet? Eipä kummempaa ole kuultu, supisi kylän naisväki keskenään. Mitä lie noitien metkuja jälleen? Amandastahan kaikenlaista muutenkin puhutaan...

Sillä aikaa jossain kaukana, hyvin kaukana, oli oviaukko, josta olemme aiemminkin kurkistaneet. Tähän oviaukkoon olikin ilmestynyt ovi, josta näkyi johonkin huoneeseen, missä oli jotain tuttua... Vai oliko siltikään?

Hella näyttää tutulta, ainakin vähän...

Tämän lampun olemme jo tainneet myöskin nähdä. Mutta katossa näyttäisi olevan parrut. Olivatko ne siinä jo aiemmin? Entäs tuo liesikupu?

Hella näyttää kärsineen kovia, koska sarana on kadonnut! Vai onko sitä ehditty käyttää ollenkaan, kun kaikki on niin valkoista ja puhdasta?

Kai tämä on se Linna Ranskassa? Tosin tapetit ovat osittain vaihtuneet syystä, että remonttimiesten irroittaessa väärään paikkaan laittamaansa hyllyä, tapetti repesi. Mikäs siinä muu auttoi, kuin Linnan omistajan poiketa uutta tapettia hankkimaan. Ja koska ei muistanut, millainen tapetti seinissä oli ollut, osti hän valkoista tapettia ajatellen sen ainakin sopivan minkä tahansa muun värin kanssa. Ja oikeassa näytti olleen.

Remonttimiehille hän jätti maitoastian keittiön nurkkaan, jotta miehet jaksaisivat sen voimin uurastaa saadakseen keittiön valmiiksi. Olipa siinä hyllyssä muutama leivän kannikka sekä porkkananippu ja banaanejakin pienempää nälkää hillitsemään.

Puuhaa olikin yltäkyllin, koska myös vanha kaappi piti uusia huoneen väreihin sopivaksi.

Niinpä kaappi käsiteltiin valkoiseksi, jotta sen sisältä näkyisivät kaikki astiat, joita sinne aseteltaisiin myöhemmin.

Hmm. Tämä näyttää kovasti muuttuneen siitä, millainen se oli Fian astellessa tänne ensimmäistä kertaa.

Niin... Tietysti, pikareita! Mikäs sen paremmin sopisi kaappiin kuin pikarit. Oltiinhan nyt Ranskassa sijaitsevalla viinitilalla.

Sekä pari pienempää tuoppia. Lienevätkö oikeata hopeaa?

Kaapin päälle nostettiin tarjotin pienten lasten käsien ulottumattomiin.

Muutaman hyllyn seinälle kiinnitettyään remonttimiehet saivat keittiön valmiiksi siltä osin kuin heillä oli sitä mahdollisuus tarvikkeiden puuttumisen vuoksi valmistaa. Niin... Kuka... tai keitä täällä oikein asuikaan? Mutta ainakaan heillä ei ollut mahdollisuutta astioitansa pestä, koska keittiöstä puuttui tiskiallas!