Kuuralehdon Amanda oli kuuluisa kyläompelija, joka ompelukonettaan tai aikaansa säästelemättä auttoi vaatetuksen kanssa niin omaa kuin kyläläisten perheitäkin. Joulukiireet olivat jälleen yllättäneet Amandan hänen pinnistellessään saadakseen perheelleen uutta ylle jouluksi. Tilanne näytti jo lähes toivottomalta, sillä tänä vuonna kiireitä oli ollut muutenkin paljon eikä kaikille tehtäville asioille yksinkertaisesti ollut aikaa. Niinpä kiireissään Amandakin teki hirmuisen virheen...
Nimittäin kaikista mittauksista huolimatta Villa Lumililjan Albertin paidan hihat jäivät liian lyhyksi! Amanda oli kauhuissaan kuullessaan moisesta kamalasta onnettomuudesta. - Palkkaako kukaan enää minua ompelijan töitä tekemään? Amanda kauhisteli. Luulevat minun sokeaksi tulleen tai mikä vielä pahempaa - dementian iskeneen! Nyt ei auta muuta kuin soittaa Lumililjan emännälle ja yrittää hyvitellä tekemääni erhettä mahdollisuuksieni mukaan, sillä onhan hirvittävää, että Albert-herra joutuu viettämään pyhät paidassa, jonka hihat ovat liian lyhyet. Niin kuin tässä ei olisi tarpeeksi miettimistä muutenkin...

SinisenHetken Fia-emäntä oli tietämättömänä Amanda-äitinsä huolesta keimailemassa äitinsä ompelemassa uudessa hienossa puvussaan. - Oih, hän huokaisi peilikuvaansa katsoessaan. Tänä vuonna äiti kyllä yllätti minut täydellisellä asulla! Ihanampaa en olisi osannut toivoakaan...

- Mutta jossain ei olla ehkä yhtä ihastuneita asuun, Fia tirskui ajatellessaan, millaisen haloon saa aikaan Villa Lumililjassa Albert-herran pukeutuminen joulua varten. Siitäs saivat kun ovat niin hienoja ollakseen, Fia puhisi. Muka Albert on hienompi kuin minun Erik! Nyt saakin mokoma Lumililjan rouva perua joulupäivälliset, sillä eihän kukaan voi kutsua vieraita taloon katsomaan moista häpeää, minkä liian lyhyet paidanhihat saavat aikaan. Olipas onni, että huomasin kenelle äiti oli paitaa ompelemassa. Turhan pitkiltähän ne hihat vaikuttivat. Toki niitä piti hieman lyhentää..