Pahaa-aavistamaton Fia-rouva heräsi eräänä myöhäissyksyn tai pitäisikö sanoa: alkutalven aamuna ja katsottuaan ikkunasta huomasi lumihiutaleiden leijailevan alas taivaalta. Iloissaan moisesta asiasta riensi hän herättämään lapsia, jotta hekin saisivat kokea saman jokavuotisen elämyksen talven alkaessa tehdä tuloaan yhtä varmasti kuin joka vuosi. Silti se oli aina uudenlainen kokemus, sillä joka kerta talventulo pääsi yllättämään. Milloin se ei meinannut tulla ollenkaan, vaikka lumipeitettä kuinka odotettaisiin, toisinaan taas se pääsi yllättämään tulollaan, ihan kuten tänä vuonna, kun talvi tuntui tulevan suoraan kesän perään ilman pitkää pimeää ja sateista syksyä.

Fia-rouva riensi huoneesta toiseen, mutta mitä hän näkikään! Koko talo oli tyhjä! Tyhjä! Ei ketään, ei mitään koko talossa! Ei Erikiä eikä lapsia!  - Ryöstetty! Fia parkaisi. Meidät on ryöstetty! Vai onko se ketale, jota myös puolisokseni kutsutaan,  ottanut lapset ja tavarat ja painunut sinne lämpimään Ranskaan! Luuliko se kurjimus, etten voi jättää äitiäni ja muuttaa hänen mukanaan!! Ja missä lapsetkin oikein ovat!

Fia vetäisi henkeä, kun hänen mieleensä juolahti, että rosvot olisivat saattaneet viedä koko hänen perheensä tavaroineen päivineen. Olihan Erikin mukana kotiin saapunut yhtä jos toista epäilyttävää tavaraa. Sen toki Fiakin oli huomannut. Erittäin arvokkaita esineitä jopa, joten mikäs ihme se olisi, jos he olisivat joutuneet rikollisten tarkkailun kohteeksi. Ja nyt ne olivat iskeneet. Fia yritti vetää henkeään, mutta samassa hän pyörtyi kovia kokeneena kylpyhuoneen lattialle...

Eräs Pitsilinnan omistaja oli saanut vihiä siitä, mitä kenellekään ei ollut tullut mieleen Fia-rouvalle kertoa. Nimittäin, että se mikä tuntuu kerrassaan mahdottomalta, joskus onkin mahdollista. Talotkin nimittäin toisinaan siirtyvät paikaltaan, niin uskomatonta kuin se onkin. Pitsilinnan omistaja oli kovin kiinnostunut yksityiskohdista liittyen tavaroiden siirtämiseen ja säilyttämiseen, joten pieni kurkistus lienee paikallaan. Huoneiden kalustus on siirtynyt muuttolaatikoissa huone-pari samaan laatikkoon sullottuna uuteen sijoituspaikkaansa.

(Heititpä kunnon haasteen, Eijuli, muuton kuvaamisesta:D) Mutta vastaanpa siihen saman tien, niin tulee ainakin homma hoidettua eikä ole syytä vitkastella.

Lattialle kaatuneet helmet tulevat siirtymään Lidlistä ostettuihin tablettirasioihin. Maksoivat euron/kpl.

Jokaiselle värille on oma pieni lokeronsa :D

Työtä helpottaa kovasti tänään postissa kaukaa rapakon takaa saapuneet uudet silmälasini. 44,26 euroa. (samasta lystistä olisin kotimaassa saanut maksaa 500 euroa) Jihuu! Helmien lajittelu on tosi kivaa, kokeilkaapas vaikka! - Siis ainakin kun näkee ;)